Felle, kuten kaikki nöffit, rakasti kesällä vedessä oleilua. Hän ei kuitenkaan ollut aivan yltiöpää vedessä, sillä han jäi vauvana jäälautalle seikkaillessaan rannassa ja tämä kokemus hiukan rajoitti vesihulluutta... mutta jos joku lähti soutelemaan, niin Felle meinasi monesti lähteä perään ja "vetää" veneen takaisin turvalliseen rantaan...

(kuva Martta Toivonen ©)

(kuva Mia Nykopp©)

Felle rakasti ruokaa ja näytti tietysti halunsa kuolaaamalla ja kerjäämällä kauniisti. Ilman lupaa hän ei ottanut...kuin muutaman kerran: äitienpäiväkakku joutui parempiin suihin jätettyäni sen leikkuulaudalle liian matalalle - eihän Felle voinut tietää että se ei ollut hänelle, sillä hän oli 7 lapsen onnellinen Äiti. Toinen luvaton herkkuhetki oli retki minun huoneeseeni. Olin saanut lähikaupasta laatikollisen vanhentuneita BigCat-suklaapatukoita. Veljeni olivat käyneet salaa piilollani ja jättäneet tietysti huoneeni oven auki - no Felle haistoi suklaat ja löysi jemman sänkyni alta...ja silloin IsotKissat saivat kyytiä... kuoret olivat kauniisti pitkin mattoa ja laatikko tyhjänä! Onneksi Felle ei tuosta määrästä suklaata tullut kipeäksi, iltaruoka ei kylläkään silloin enään maistunut

Felle kävi tietysti näyttelyissä hienolla menestyksellä. Hän oli Suomen Muotovalio ja ruotsissakin tuli näyttelyssä käytyä.

Fellellä oli yksi pentue: Karhukummun U-pentue vuonna 1983. 4 komeaa poikaa ja 3 kaunista tyttöä. Fellen lapset jatkoivat näyttelyuraa hienosti, saavuttaen Fellelle III-sijan jalostusnarttukisassa 1987. Myös Fellen pennut ovat jatkaneet sukua menestyksekkäästi.

©

(kuva Marko Miettinen ©)

Felle oli luonteeltaan rakastettavan lempeä ja varmahermoinen. Hän piti lapsista ja esimerkiksi pikkuveljeni Timon kaatuessa talvella pihalla, Felle meni seisomaan Timon päälle (niin, että Timo oli Fellen alla turvassa) ja odotti haukkuen, että ihmiset tulivat apuun. Felle piti myös muista koirista, ainoastaan saksanpaimenkoirat ja suomen pystykorvat eivät olleet Fellen suosikkilistalla.

Liikkuessamme Fellen kanssa metsässä saimme välillä rauhoitella lenkkeilijöitä, että emme ulkoiluta karhua vaan ihan kilttiä koiraa...

Felle oli todella ihana rotunsa edustaja ja rakas kaveri. Nöffikuume hiukan välillä vaivaa, joten heti kun pääsemme Maastonakkiemme kanssa omakotitaloon, tulee nöffi mäyräkoiriemme lämpötyynyksi ja leikkikaveriksi. Toivottavasti löydämme silloin linjan jossa Felle olisi esimerkiksi isoisoisoiso...mummona.

(kuva Marko Miettinen©)